Aihearkisto: Tutkimukset

Tiedeuutisointi, mediakritiikki ja seksivau – katso kuvat!

Rikkinäinen puhelin

Varoituksen sana heti alkuun – mikäli haluat säilyttää mielenterveytesi, älä lue iltapäiviälehtiä ollenkaan. Jos kuitenkin luet, niin älä ainakaan mene klikkaamaan mitään näiden julkaisemia terveys-, ravinto- tai tiedeuutisia. Jos nyt kuitenkin menit kielloistani huolimatta niitä klikkailemaan, niin tässä muutamia ohjeita, joiden avulla voi yrittää hieman kaivella, että mitä siellä taustalla oikeasti on.

Otetaanpa esimerkkitapaus Ilta-Sanomista: Tämä yleinen ruoka-aine tyhmentää – muutos aivoissa jo 6 viikossa

”Ravintopitoiselta ja terveelliseltä vaikuttava ruoka saattaakin heikentää aivotoimintaa, kertoo uusi laboratoriotutkimus.
Kalifornian yliopiston UCLA:n tutkijoiden mukaan maissisiirapin ainesosana oleva fruktoosi eli hedelmäsokeri voi runsaasti käytettynä vaikuttaa aivotoimintaan heikentävästi jo kuudessa viikossa. Journal of Physiology –lehdessä julkaistusta tutkimuksesta uutisoi Rodale.com-sivusto.

– Havaintomme kertoo, että se mitä syöt, vaikuttaa siihen miten ajattelet, sanoo neurokirurgian professori Fernando Gomez-Pinilla Kalifornian yliopistosta.

– Jatkuva paljon fruktoosia sisältävä ruokavalio heikentää aivojen kykyä oppia ja muistaa asioita.

Fruktoosia käytetään usein makeutusaineena. Fruktoosi on esimerkiksi maissisiirapin eli glukoosi-fuktoosisiirapin ainesosa.

Glukoosi-fuktoosisiirappia voi löytyä esimerkiksi virvoitusjuomista ja makeisista mutta myös esimerkiksi leivästä, mehusta, ketsupista ja vauvanruuista.

Ihmisen elimistössä syntyy fruktoosia ruokosokerin pilkkoutuessa ruoansulatuselimistössä.”

Yleinen ruoka-aine tyhmentää! Muutos aivoissa jo kuudessa viikossa! Kamalaa!

Itse uutinenhan jatkaa tällä nykyisellä pelottelu- ja demonisointilinjalla, tällä kertaa kohteena on nykyään niin kovasti suosittu kohde, fruktoosi eli hedelmäsokeri. Kuten yleensäkin, suhtaudun näihin ”kohu-uutisiin” melko skeptisesti – yleensä ne on käännetty jonkun muun sivuston artikkelista, mahdollisesti väärin ja/tai jättäen jotain tarkoituksella pois.

Mitä sellaista tästä uutisesta saamme selville, jonka avulla voimme lähteä selvittelemään uutisen ja tutkimuksen taustoja? Lue loppuun

Tutkimuksia, niin paljon tutkimuksia – eli mikä niissä on olennaista?

Alligaattori

Tutkimusviittauksia käytetään nettikeskusteluissa paljon. Se on hyvä, sillä tieteellisellä tutkimuksella on kuitenkin vahvempi todistusarvo, kuin yksittäisillä kertomuksilla (”meidänkin iskä söi vaan raakaa jauhelihaa ja joi kuohukermaa ja eli satavuotiaaksi”).

Kaikki tutkimukset eivät kuitenkaan ole samanarvoisia. Osa on suppeampia ja huonommin suunniteltuja kuin toiset. Osa on heikkolaatuisia ja osa jopa kaupallisen agendan takia vääristeltyjä. Miten valtavassa tutkimuslinkkien suossa voisi tarpoa helpommin eteenpäin? Koska itselläni ei ole tieteellistä taustaa, ei tutkimustiedon suodattaminen ja käsittely ole ollut itsestäänselvyys. Tässä kirjoituksessani avaan hieman niitä asioita, joihin kiinnitän huomiota tutkimuksia lukiessani.

Mitään näistä mainituista kohdista ei tulisi katsoa yksinään, vaan osana kokonaisuutta.

Nopea tarkistuslista:

  1. Oliko kyseessä ylipäätään ihmisillä tehty tutkimus?
  2. Minkä tyyppinen tutkimus tai tutkimuskatsaus on kyseessä?
  3. Kuinka paljon tutkittavia henkilöitä oli ja millaisia he ovat?
  4. Tilastollinen merkitsevyys ja p-arvo?
  5. Kilpailevat intressit, sidonnaisuudet ja tutkimusten rahoitus?
  6. Missä tutkimus on julkaistu?

Lue loppuun