![\"Filosofit\"](\"http:\/\/bia.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/03\/filosofit.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 artikkelin idea on hautunut p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni jo jonkin aikaa. Lopullisen kipin\u00e4n kirjoittamiselle antoi kuitenkin keskustelu er\u00e4\u00e4n liikuntatieteit\u00e4 opiskelevan harrastajamme kanssa. Keskustelu liittyi toisen harrastajan oheisharjoitteluohjelmaan, jonka olen suunnitellut.<\/p>\n
Halusin kirjoittaa niist\u00e4 periaatteista, joiden perusteella opetan, valmennan ja joita ennen kaikkea sovellan omaan harjoitteluuni. Tuossa keskustelussa nimitt\u00e4in tajusin, ett\u00e4 olen puoliksi tiedostamattani soveltanut tiettyj\u00e4 periaatteita harjoittelussani, mutta en ole koskaan kirjoittanut niit\u00e4 yl\u00f6s.<\/p>\n
Itse kamppailulajien parissa viihtyv\u00e4n\u00e4 n\u00e4en tarpeelliseksi avata tiettyj\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 siten, miten itse ne ymm\u00e4rr\u00e4n. Kamppailulajeissa toisia opettava henkil\u00f6 voi olla opettaja<\/strong>, valmentaja<\/strong> tai ohjaaja<\/strong>. N\u00e4ill\u00e4 on jonkin verran eroa, riippuen lajista ja henkil\u00f6iden opetussuhteesta ja n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n melko paljon ristiin – eli, t\u00e4m\u00e4 ei ole ainut oikea n\u00e4kemys asiasta.<\/p>\n Itse n\u00e4en jaon kuitenkin seuraavalla tavalla:<\/p>\n Ohjaajalla ei ole varsinaisesti henkil\u00f6kohtaista suhdetta ohjattaviin eiv\u00e4tk\u00e4 he saa siis henkil\u00f6kohtaista tai pienryhm\u00e4kohtaista valmennusta. Termin\u00e4 ohjaajaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aika laajasti, yleens\u00e4 modernimpien, (usein) kamppailu-urheilulajien, parissa. My\u00f6s apuohjaaja<\/em>\u00a0on usein k\u00e4ytetty termi.<\/p>\n Valmentaja on kamppailulajeista yleens\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kamppailu-urheilun puolella k\u00e4ytetty k\u00e4site. Valmentaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ohjaajaa enemm\u00e4n aikaa harjoitusten ja harjoittelun suunnitteluun, usein sis\u00e4lt\u00e4en jonkinlaisen jaksotuksen suunnittelun. Valmentajalla on my\u00f6s ohjaajaa henkil\u00f6kohtaisempi suhde valmennettaviinsa ja valmentaja saattaakin valmentaa vain yht\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 tai pienryhm\u00e4\u00e4. My\u00f6s korkeammalla tasolla isommille ryhmille valmennusta suunnitteleva henkil\u00f6 on valmentaja. Valmentaja voi olla erikoistunut tiettyyn osa-alueeseen – esimerkkein\u00e4 fysiikkavalmentaja tai henkinen valmentaja.<\/p>\n Opettajan k\u00e4sitett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti eniten perinteisten kamppailulajien yhteydess\u00e4. Opettaja-oppilassuhde on henkil\u00f6kohtainen ja opettajalla on tavallisesti melko pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 varsinaisia henkil\u00f6kohtaisia oppilaita. Opettaja panostaa oppilaidensa opettamiseen riviharrastajaa enemm\u00e4n ja vastaavasti oppilas sitoutuu harjoittelemaan riviharrastajaa enemm\u00e4n. Joskus opettajalla voi olla hyvinkin voimakas auktoriteettiasema oppilaisiinsa. Opettaja-oppilassuhde muodostuu yleens\u00e4 vuosien saatossa.<\/p>\n Itse k\u00e4yt\u00e4n opettamista <\/em>yl\u00e4k\u00e4sitteen\u00e4. Opetan kamppailulajeja, vaikka suurin osa opetettavistani eiv\u00e4t varsinaisesti henkil\u00f6kohtaisia oppilaitani olekaan. Tuon alle menev\u00e4t kaikki isompien ryhmien opettaminen, eli peruskurssit ja kokeneiden harjoitukset.<\/p>\n Yll\u00e4 olevat kuvaukset ovat jaettu karkeasti, mutta antavat pohjaa siihen, miten n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 yleens\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n, erityisesti kamppailulajien kohdalla. Niit\u00e4 voi soveltaa my\u00f6s muuhun vastaavaan toimintaan, esimerkiksi k\u00e4sitteiden\u00a0voimavalmentaja<\/em>\u00a0tai kuntosaliohjaaja<\/em>, kautta.<\/p>\n <\/p>\n Itse opetan <\/strong>brasilialaisessa jujutsussa sek\u00e4 peruskurssilaisia, ett\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n harjoitelleita.\u00a0Valmennan\u00a0<\/strong>pienryhmi\u00e4 tai yksitt\u00e4isi\u00e4 ottelijoita ennen kisoja. Minulla on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yksi henkil\u00f6, jonka voimavalmentajana<\/strong> toimin.<\/p>\n Harjoittelufilosofiani on kokoelma periaatteita, joihin varsinainen opetukseni, valmennukseni ja harjoitteluni perustuu. Pyrin peilaamaan edell\u00e4mainittuja n\u00e4iden periaatteiden kautta. Jokaisen kappaleen lopussa on kysymys tai kysymyksi\u00e4, joiden avulla voin arvioida harjoituksia tai ohjelmiani.<\/p>\n N\u00e4it\u00e4 periaatteita voi siis soveltaa omaan harjoitteluunsa ja sen suunnitteluun ilman, ett\u00e4 varsinaisesti opettaa tai valmentaa ket\u00e4\u00e4n muuta kuin itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Pid\u00e4n yksinkertaisista asioista. Huomaa kuitenkin, ett\u00e4 yksinkertainen\u00a0<\/em>ei tarkoita samaa kuin\u00a0helppo<\/em>. 5\/3\/1<\/a> on yksinkertainen ohjelma, mutta ei sen tekemist\u00e4 voi kovin helppona<\/em>\u00a0pit\u00e4\u00e4. Kyykky, penkki, maastaveto ja pystypunnerrus ovat yksinkertaisia liikkeit\u00e4 ja kun ne osaa hyvin, kuormitusta voi lis\u00e4t\u00e4 tasaisen jatkuvasti, mik\u00e4 taas tarkoittaa voimatasojen kasvua.<\/p>\n Sama p\u00e4tee lajiharjoituksissa. Pid\u00e4n perusasioiden opettamisesta. Ne ovat yksinkertaisia, mutta kuka tahansa peruskurssia ohjannut tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niiden oppiminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole helppoa. Toki ottelija voi saada vastustajan kaadettua jollain todella erikoisella yl\u00f6salaisin tehdyll\u00e4 tekniikalla, jonka teho perustuu yll\u00e4tykseen, mutta itse arvostan todella paljon esimerkiksi Roger Gracien tyyli\u00e4, joka perustuu perusasioiden erinomaiseen osaamiseen.<\/p>\n1. Ohjaaja<\/h3>\n
2. Valmentaja<\/h3>\n
3. Opettaja<\/h3>\n
4. Opettaminen<\/h3>\n
Harjoittelufilosofiani<\/h2>\n
Yksinkertaisuus<\/h3>\n